-->

Peililasit ja kashmiria

Jan 17, 2017

Hiphei! Meinasin tohinoissani alkaa kouhottamaan jotain maanataista, mutta kas, tänäänhän on jo tiistai. Ihana sellainen, jonka alkupään vietin rakkaan ystävän kanssa Republicin aikaisessa ystävänpäiväjuhlassa pinkkien ilmapallojen ja sokeriherkkujen keskellä. Ihmeekseni mieleni ei tehnytkään horia herkkuja suin päin suuhun, liekö asialla tekemistä sen kanssa, että joulu on "hieman" venähtänyt ja herkut maistuneet alkuvuonnakin ihan liian kanssa... Nyt tarttis ryhdistäytyä, ennen kuin kiristys housunkauluksessa muuttuu avonaiseksi sepalukseksi ja niin edelleen.

Kuten täällä meilläkin päin, oli keli Helsingissäkin koleahko, ja tuntui että kylmä menee tuulen kanssa luihin ja ytimiin. Näillä keleillä parhaiksi kavereikseni olen korottanut villasekoitepoolon ja maailman pehmeimmän kashmirvillahuivin, jollaisen sinäkin voit hankkia omaksesi täältä, vinks vaan.




Poolo ja pöksyt ovat kirpulta kotoisin ja paita palvelee mua moitteetta jo muistaakseni kolmatta talvea. Rakastuttuani parisen vuotta sitten pooloihin, en muuta käyttäisikään; mulle kelpaavat niin muhkeammat kuin slimmimmätkin versiot. Nenällä keikkuvat pielikakkkulat nappasin Republicilta kuvauslainaan, ja ei niin yllättäen ihastuin niihin oitis. Jos ymmärtää yhdistää suuret pilottilasit peililinsseihin, on mua houkutteleva paketti valmis. Policen kevään malliston lasit ovat suloisen kevyet kasvoilla ja sangat kestävät pientä vääntelyä ja kääntelyä normaaleja laseja paremmin. Huoh, menetin näille sydämeni!




FILIPPA K pants | ECCO shoes | ONLY turtle neck sweater
H&M backpack | EBAY coat | POLICE sunnies | *HEMAISEVA cashmere scarf

*gifted


Seuraavaksi ajattelin muuten vastoin tapojani intoilla teille elektroniikasta (wtf?!), joka ei todellakaan yleensä kuulu lempijuttuihini, mutta olen mennyt ihastumaan palavasti mieheltä joululahjaksi saatuun Polarin älyrannekkeeseen, joka on kätevyytensä lisäksi myös aika edustavan näköinen. Mutta siitä lisää toinen päivä, nyt marssin kyökin puolelle sosekeittoa valmistamaan!

Moiccis, kuullaan taas pian.

Seuraa blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa.

Grainy black and white

Jan 11, 2017

Taas tuntuu siltä, että tarttis vähän selitellä. Että missä sitä ollaan taas oltu, kadottu sanomatta sanaakaan. Kovasti piti palata tällä viikolla jo normitahtiin blogissa, mutta kas, kävikin ihan päinvastoin. Pidän tietoisesti suuren osan yksityiselämästäni pois blogista, linja jota olen noudattanut ihan blogin alkuajoista asti, ja jossa varmasti tulen hyväksi havaitusti pysymään vastakin. Tällä hetkellä blogin ulkopuolisessa elämässä, eli siinä ihan aidossa ja oikeassa, tapahtuu sen verran, että vaikka blogi ajatuksissa onkin jatkuvasti, en yksinkertaisesti ole tänne ehtinyt, jaksanut tai vaan viitsinyt tulla. Ja ei, kyse ei ole mistään sen dramaattisemmasta kuin perusarjesta, jossa on tällä hetkellä vaan suhteellisen monta liikkuvaa osaa, heh.





Olen myös monesti todennut blogin jäävän tällä hetkellä hieman paitsioon, sillä se jää sekä tärkeiden jokapäiväisten juttujen ja velvollisuuksien vuoksi paitsioon, mutta nyt myös varmasti siksi, että ostin viimein uuden salikortin leikkauksen jälkeen. Ai että, en ole hetkeen ollut näin fiiliksissä mistään! Päätin pyhästi odottaa operaation jälkeistä puolen vuoden kirurgin konsultaatiota, mutten vaan millään malttanut, koska vatsa on parantunut niin hiton hyvin ja nopeasti, ja sitäpaitsi mun pää alkoi hajoilla tästä urkattomuudesta.

Reilun puolentoista vuoden salitauko tuntuu, muttei kuitenkin ihan hurjasti, ja tänään vedinkin tyytyväisenä tunnin setin lähisalilla, eikä vatsa rehellisesti sanottuna tuntunut millään tavalla erilaiselta entiseen verrattuna. Toki tiedostan, että yhteen koko matkalta ommeltujen lihaskalvojen arpeutuminen on vielä kesken, mutta kirurgin mukaan arpikudos kestää mitä vaan puolen vuoden kohdalla, joten kunhan muistan ottaa iisisti ja välttää repivää toimintaa vielä reilun kuukauden, olen ilmeisesti sitten selvillä vesillä ja kroppa entistä ehompana.





Joten saattaapi siis olla niin, että alkuvuoden urkka vie voiton koneella istumisesta, joten jätän homman blogin kanssa auki, enkä turhaan lupaa postata jotain tiettyä määrää viikossa. Fiiliksen mukaan, sen olen todennut parhaaksi tavaksi edetä melkein minkä asian kanssa tahansa.

Asukuvat ovat tällä kertaa mustavalkoiset ja normaalia käsitellymmät, rakeinen fiilis sopi musta kivasti Haikon hämärään ja joulukuiseen tunnelmaan. Tässä asussa syötiin miehen kanssa ihana illallinen Haikon kauniissa ravintolassa, hääpäiväämme juhlien. Tulee oikein ikävä tuota ihanaa reissua kuvia katsellessa, onneksi reilun viikon päästä on taas deitti-ilta, tyttöjen mennessä mummilaan yökylään.



H&M maxi dress | CHANEL bag | EBAY earrings | BRONX pumps

 
Kivaa illanjatkoa teille ja kuulemiin!

Seuraa blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa.