-->

dip dyed hair?

Feb 18, 2013

Nyt on kuulkaa sellainen juttu, että mä en ole käynyt kampaajalla häideni jälkeen, joista on kulunut aikaa sellaiset vuosi ja kaksi kuukautta. Tämä on ollut ihan tietoinen päätös, koska kampaajalla pitää aina antaa leikata tukastaan vähäsen pois. Vaikka latvani ovat mitä ilmeisimmin kipeästi tasoituksen tarpeessa, olen luvannut itselleni istua kampaajan tuoliin vasta nyt tulevana keväänä, koska sitten tukkani on saanut kasvaa rauhassa puolitoista vuotta. Toukokuussa lienee mainio hetki nipsaista kuivuneimmat latvat pois, ja siinä kohtaa pehkoni on jo kuitenkin sen verran pitkä, etten varmaankaan koe latvojen menetystä kovinkaan traagisena.

Olen tainnut itse napsia surkeinta purkkalatvaa veks kerran tai kaksi, ja kolmet raidat olen päähäni laittanut sitten viime kampaajakäynnin ihan itse, Nicca:sta tilaamillani kampaamoväreillä (= kunnon hapetteella ja vaalennusjauheella). Raidoista tulee noilla vehkeillä oikein kelvot, ei yhtään pissaisen keltaiset, vaan ihan puhtaan vaaleat, niinkuin pitääkin. Se levitys ei sitten olekaan ihan helppoa yksin, joten jälki ei ole sieltä ammattimaisimmasta päästä. Mulle se on kuitenkin kelvannut nyt hetken.

Kuvat: 1, 2, 3 ja 4.

Viime aikoina onkin sitten alkanut tympimään tämä pää. Oma tukkani kun on nykyisellään aika lailla samaa tummuustasoa, kuin kuvassa 1 ja 2, on tämä jatkuva raidoittaminen alkanut kyllästyttämään ihan toden teolla. Mieleeni hiipi vaihteeksi taas liukuvärjäys ja oman värin kasvattaminen takaisin sen varjolla. En ole tästä kuitenkaan vielä täysin vakuuttunut; vielä hetki sitten en voinut sietää näitä liukuvärjäyksiä, mutta olisihan se suht kätsä keino saada oma väri takaisin...

Oikeastaan jos ihan rehellisiä ollaan, unelmavärini olisi oma hiustenvärini vaaleilla raidoilla, mutta se on tällä hetkellä vielä kaukainen haave. Pehkossani on näet vuosien värjäyksen ja raidoituksen jäljiltä ainakin kymmentä eri sävyä sekaisin, joten oman värini takaisin saaminen on ehdottomasti taitavan kampaajan heiniä, ei minun ja kotivärieni. Oma värini kun on kylmä sävyltään, en voi sietää päästäni edelleen projektin "tummasta vaaleaksi" jäljiltä löytyviä lämpimän sävyisiä kohtia, joiden eliminointa kampaajani saanee jatkaa keväällä.

Liukuvärjätty tukka olisi siitäkin helppo, että jos se ei silmää miellytäkään, on se todella helppo korjata kivammaksi ainoastaan raidoittamalla tuo tummempi osa uudelleen. Pala kakkua siis. Mieheni ystävällisesti ilmaisikin mielipiteensä liukuväreistä sitä tiedustellessani, ovat kuulemma niitä "juurikasvutukkia". Jaha, oikeastaan mä sen kyllä arvasinkin, oliko pakko kysyä...

No mutta, vielä on muutama kuukausi aikaa pohdiskella asiaa, ennen kuin kampaajalle kipitän. Mitäs mieltä siellä ollaan liukuvärjätyistä kuontaloista?

3 comments:

  1. Minä kokeilin palata omaan väriin. Viihdyin alle vuoden (siis värjäsin niin liki omaa kuin se vaan oli mahdollista). Kaipasin vaaleaan tukkaan ja tässä sitä mennään taas tämmöisenä vehnän värisenä ja elämä on paremmin. Minusta likuvärjätyt ovat kivoja, mutta se tumma tuntuu tällä hetkellä jotenkin niin vaikealta väriltä.

    Minä vierailen armottoman harvoin kampaajalla. Värjään hiukset itse ja mies leikkaa ne. Tasapitkässä mallissahan se on helppoa, itse olen useamman ystävän pitkiä latvoja tasoitellut. Kampajat minusta leikkaavat liikaakin pois, mutta onhan se myönnettävä, ettei kotikokemus koskaan vedä vertoja kampaajan hemmottelulle :)

    ReplyDelete
  2. Mä niin RAKASTAN liukuvärjättyjä hiuksia! Täällä siis yksi "hurahtanut". Oman projektin aloitin marraskuussa ja oman värin esiinkasvatus on menossa (kuten varmaan treffatessa huomasitkin ;) Tää mammalomahan on mahtavinta aikaa kasvatella juurikasvua, kun ei tarvitse töissä näyttäytyä virallisissa menoissa. Kunhan saan omaa väriä vielä vähän enemmän esiin, suuntaan kampaajalle missiona ombré. Samalla pitäisi saada omaa väriä vähän sävytettyä kylmemmäksi, koska nyt oman värin enemmän esiin tullessa huomaan, että mulla on aikamoisesti punapigmenttiä omissa hiuksissa. Samalla käynnillä saankin muuten varmaan napsaista ihan reippaasti latvoja, koska ainakin viimeksi n. 3kk synnytyksen jälkeen mulla iski aikamoinen hiustenlähtö päälle.

    Tulipas romaania, mutta liukuvärjäystä kannatan siis! :)

    -Stella

    p.s. Ja edelleen odotellessa...

    ReplyDelete
  3. Dahlia: Mä veikkaan, että mulle kävisi just noin: tummennan tukan omaan väriini sopivaksi ja sit puolen vuoden päästä on pakko palata takaisin tosi vaaleaksi, huoh. :D

    Kyllä tuo kotikampaaja on sit vaan kätevin tapa hoitaa tukkajutut, mutta ei sitä kampaajalla käynnin jälkeistä fiilistä kyllä saa kotona koskaan itse hiuksiin... ;)

    S: VOI ETTÄ, mä just mietin sua viime yönä, mut kuten juteltiin näistä ya-bebeistä, EI SAA kysellä ja hätistellä mamaa! ;)

    Vitsi, mun pitää kurkata sun päätä tarkemmin, kun tuun sit vaikka pientä katsomaan, jos sais jotain vahvistusta tälle omalle idealleni... :) Mun pelko on varmaan just se, että vaikka olis kuinka hieno liukuväri, niin lopulta se näyttäis aina vaan karmivalta juurikasvulta! :D <3<3<3 Rakas, täällä eletään niin tunnelmissanne mukana! Oma venttailu vielä liiankin tuoreena mielessä! ;) xo

    ReplyDelete

Kiitos kommentistasi! :)