-->

kiiltäväpintaisista lehdistä

Sep 15, 2013

Mulla on käsissäni tällainen ensimmäisen maailman ongelma, eli muoti-, sisustus-, ja ruokalehtimääräni ylittää jo minunkin käsityskyvyn, joka on - myönnettäköön - aika lavea tässä asiassa. Tein vuosi sitten kesällä nykyiseen kotiimme muuttaessa mielestäni aika suuren uhrauksen ja heitin kaikki kiiltävät lehteni mäkeen, ajattelin repäistä laastarin pois kertaheitolla, enkä ripistellä sitä yksi nurkka kerrallaan... Koska tunnustan ihan rakastavani akkainlehtiä! Niitä on ihana selailla kiireettömästi kahvin kaverina, tai vilkaista nopsaan vain joku juttu kerrallaan, vain palatakseen sitten myöhemmin saman läpyskän pariin uudelleen. Niitä säilytetään kaapeissa, koreissa, pöydillä ja laatikoissa vuositolkulla, koska auta armias jos tulisi vahingossa heittäneeksi pois juuri vuoden 2005 kesäkuun Voguen tai ELLE:n, jossa oli se yksikin ihana juttu hameen pituudesta tai huulipunasävyistä... Just.


Ja sitten kävi tietysti se klassinen, eli lehtiä alkoi pikkuhiljaa taas kerääntyä nurkkiini ihan huomaamatta; mamma toi tullessaan ison kassin sisustuslehtiä, löysin kirpparilta ihania muotilehtiä pilkkahintaan, tilasin vahingossa Olivian vuodeksi sulostuttamaan imetyshetkiäni vauvan kanssa, anoppi tilasi mulle Vauva-lehden vuodeksi tai piipahdin lähikirjastollamme, missä on oikein kätevä lehtienvaihtopiste. Ja arvatkaa, nyt mun lehtipinoni on jo varmaan puolitoista metriä korkea, kääk!


Mutta, tilanne ei ole toivoton. Olen ottanut urakakseni käydä joka ikisen läpyskän läpi, ja jos lehdessä on jotain aivan ikimuistoisen upeaa, revin sivun irti ja äärimmäisissä inspiraatio-tapauksissa olen antanut itselleni luvan säilyttää koko lehden. Noin käy erityisesti ihanien sisustuslehtien kanssa, mitä mamma-rakas on tässä urakalla luokseni raahannut, että kiitti vaan mama... ♥ En tietystikään kuvittele pinon säilyvän matalana ikuisesti, mutta kyllähän tämä projektini hetkellistä helpotusta toki asiaan tarjoaa. Olen nyt jo urakan paremmalla puolen ja niin ylpeä itsestäni, koska eteisessämme odottaa yli puoli metriä korkea lehtipino, jonka ajattelin nyt puolestani raahata kirjaston lehtipisteelle, jotta muutkin pääsevät nauttimaan kiiltävistä kuvista.

Millainen lehtien kuluttaja sinä olet? Ostatko irtona vai tilaatko, säästätkö vai pistätkö heti roskiin tai kiertoon ja millaisia lehtiä luet missäkin tilanteessa?

2 comments:

  1. Ostan yleensä irtonumeroina, todella harvoin tilaan lehtiä, etenkin kun paheeni ovat ennen kaikkea Brittilehdet. Tulee edullisemmaksi melkein ostaa. Lehdet ovat sitä pientä arjen luksusta iltateen kanssa raskaan työpäivän jälkeen.

    Hamstrasin minäkin ennen noita, nykyisin laitan kiertoon. Äidille menee osa (saan häneltä myös lehtiä). Samoin vien töihin. Naisvaltaisessa toimistossa niistä saa moni iloa tauolla selatessaan ja plaraanhan minäkin läpi muutamat joita en ole kotiin kantanut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkään en ennen Oliviaa tilannut todella moneen vuoteen mitään, mutta joku tarjous osui ja upposi. :D Brittilehdet on kyllä ihania, tai oikeastaan melkein kaikki ulkkikset ja lehti rauhallisena hetkenä nautittuna on just mitä sanoit, arjen luksusta! :)

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)