-->

SONY Vaio pearl white ja blogikliseitä

Apr 28, 2014

Ensin alkuun varoituksen sana, tämä postaus sisältää muun muassa seuraavat blogikliseet: valkoisen tietokoneen, kupillisen lattea, leikkoruusuja maljakossa, kirkkaan Mariskoolin, hopeantarjottimen ja blurratusti kuvaan "vahingossa" eksyneen sisustuslehden. Jos luulet huumorisi riittävän, lue ihmeessä eteenpäin!




Mä olen viimeksi ostanut uuden tietokoneen alkuvuodesta 2009 ja käytin siihen kitsaasti rahaa tasan kolmesataayhdeksänkymmentäyhdeksän euroa. Kone pelittikin hintaansa nähden ja miehen ystävällisellä tekohengityksellä neljä ja puoli vuotta, kunnes heitti ei niin yllättäen lusikan nurkkaan siinä puolisen vuotta sitten. Koska olin edelleen nihkeä laittamaan rahaa elektroniikkaan, tarjosivat vanhempani kaikeksi onnekseni mulle vanhaa (vuosimallia 2006, kuulkaa!) läppäriään, joka oli lojunut heillä pitkään käytöttä. Kyseisellä koneella olen naputellut menemään lukuisat postaukset tänne ja käsitellyt koko tukun kuvia, mutta viime viikolla sain viimein tarpeekseni siitä äänestä joka kuuluu, kun vanha konereppana yrittää samanaikaisesti selviytyä vajaan kymmenen välilehden auki pitämisestä ja kuvienkäsittelystä, sun muusta. Sitäpaitsi kone ja pari mulle tärkeää ohjelmaa alkoivat osoittaa muitakin väsymisen merkkejä, kuten sammumista kesken kaiken ja yleistä tilttailua.




Päätin vihdoin sijoittaa muutaman roposen enemmän uutukaiseen koneeseen ja vihjaistessani asiasta miehelle, aloitti hän ystävällisesti mun tarpeisiini sopivan vempeleen metsästyksen koneviidakosta. Pari päivää eestaas venkslattuamme muutaman vaihtoehdon kesken päädyin viimein ostamaan uuden valkoisen kaunokaiseni Mustan Pörssin outletista, josta sattui just sopivasti löytymään yksi kappale avaamatonta asiakaspalautusta tästä SONYn Vaiosta, ja vielä upeassa Pearl White-värissä! Esteetikko sisälläni villiintyi kauniista koneesta ja bloggaaja siitä ajatuksesta, että enää ei tarvitse kiukutella ja tuhlata aikaansa hitaan ja oikuttelevan koneen kanssa, vaan kaiken asialle korvamerkatun ajan voi käyttää tehokkaasti. Ja mikä parasta, uudessa Vaiossani on huisin suuri näyttö, kokonaista 17,3 tuumaa Full HD -laatuista pintaa, joten kyllä tältä koneelta tosiaan kelpaa tuijotella kauniita kuvia silmänkantamattomiin!




Nyt istun siis näpyttelemässä tätä postausta höyryävän kuuma jo haaleaksi muuttunut lattekupponen käden ulottuvillani, tuoreinta viisi vuotta vanhaa Plazaa selaillen, napostellen pähkinöitä Mariskoolista ja nuuhkien pienestä kivijalkakukkakaupasta Lidlistä ostamani ruusukimpun huumaavaa tuoksua. Ah, kyllä tämä bloggaajan elämä vaan on huikean ihanaa. Pus pikku kanelipullaseni ja ihanaa alkavaa viikkoa teistä ihan jokaiselle mussukalle! 

8 comments:

  1. Pakko taas kerran myöntää, että kateus iski! Arvaa vaan kuinka kauan olen toivonut valkoista VAIOa meille? Kauan! Aina kun jossain sellainen on esillä, meinaan salakavaltaa sen veskaani ja juosta kipinkapin karkuun. Ukko tosin on estellyt ;D Sulla on siis ihan täydellinen kone käytössäs! Me ollaan melkoinen Sony perhe, mutta kone on vanhempi Compacin. Olen pyytänyt lahjaksi uutta konetta, mutta kuitenkin pihi sisälläni sanoo koneen oston olevan ainakin vielä toistaiseksi turhaa, kun vanha pelittää oikein hyvin. Takuulla uusi kone kuitenkin joskus pitää ostaa ja arvaa vaan mikä valkoinen unelma mulle kans tulee ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi sua höpsöä! Mä ymmärrän jos oot kauan jo himoinnut tällaista konetta, mä kun en taas osaa asennoitua ollenkaan elektroniikan himoitsemiseen, mies osaa onneksi speksata ne mun käytölle oleelliset seikat ja mä toivoin vaan että kone olisi myös nätti. :D Uusi kamera on oikeastaan ainoa elektroniikkahimotus enää listallani, ja senkin hankin varmaan vasta sitten kun entinen sanoo tööt. :)

      Delete
  2. Ihhihii. Aamun piristys kyllä tämä postaus! Vaiot ovat hyviä koneita, mini on sellainen. Olisin halunnut oikeastaan uudeksikin koneeksi jouluna Vaion, mutta ilmoitettiin, että RoG on parempi. Joten tällä mennään enkä kadu, mahtava kone (vaikkakin musta :D ). Mutta samaa mieltä ole, elektroniikan hankkiminen on vaivanloista ja vie rahaa ja ties mitä hankaluuksia. Onneksi ovat nuo elektroniikka viidakossa surffaavat miehet.

    ReplyDelete
  3. ;) No hyvä kuulla, että kokemusta ja nimenomaan positiivista sellaista löytyy! Mies oli samaa mieltä, että tämä olisi passeli kone mulle. Onneksi meillä on nuo karvaisemmat osapuolet, jotka hoitavat "likaisen työn" meidän puolesta. ;)

    ReplyDelete
  4. Oot ihana! :D Valkoinen kone on kyllä kaunis.
    Rupesi naurattamaan, kun kuvailit ääntä, joka kuuluu, kun kone yrittää selvitä kymmenestä avonaisesta sivusta jne. Tällä hetkellä 20 sivua auki ja kone huutaa kuin hyeena!! :D En malttaisi ostaa uutta, kun tämäkin pirulainen maksoi jonkun kympin alle tontun. Hullua, että tämän hintaiset ei kestäisi yli 5 vuotta. Pitäisi kestää ainakin se 20! Ja minähän en vaihda konetta, enkä puhelinta ennen kuin vanha lahoaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha, yritän parhaani! ;) Meillä sitä ääntä kuvaillaan sanoin "kone lähtee lentoon". :P Ei vaan jaksanut enää, toki jokainen kone pihisee välillä vähän, mutta liika on liikaa. Mulla on vähän sama, missään nimessä ei viitsis elektroniikkaan sijoittaa ylimääräistä, ennen kuin on liian myöhästä suurinpiirtein... :D

      Delete
  5. Replies
    1. No kiitosta vaan. :P Pakko pilikata välillä itseäänkin, kun tää bloggaaminen on niin tätä... ;)

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)