-->

taateli - keventäjän korvike karkille?

Dec 6, 2014

Mulla on nykyään namipäivä kerran viikkoon, jonka lisäksi syön keskimäärin yhdestä kahteen tummaa suklaapalaa per päivä. Homma on pelittänyt niin loistavasti viime juhannuksesta asti, mikä näkyy myös kropassa, kiloja on karissut tasaiseen tahtiin. Marraskuun lopulla stiplasin ensimmäisen kerran ja sorruin syömään namiskuukkelia myös viikolla muutamana päivänä reilummin, virhe, joka kostautui heti kropan rytmin mennessä ihan sekaisin.

Syytän äkillisesti uudelleen kukkaan puhjenneesta sokerinhimosta marraskuuta, pimeyttä ja imetyshormonien vaihtumista takaisin omiini. Tämä kaikki on näkynyt ja tuntunut; olo on ollut huisin vetämätön ja vauvan pitkittyneen flunssan vuoksi valvotut yöt ovat todella vaatineet veronsa viime viikkojen aikana. Ja sitten se iskee salakavalasti ja kuin salama kirkkaalta taivaalta: pakko saada sokeria. Kroppa huutaa ja uikuttaa, ja kun alistuneesti vastaat sen toiveeseen, on olo hetken autuas, mutta jo kohta entistäkin väsyneempi. Kun vatsa lisäksi teki tenän ja lakkasi toimimasta vähäksi aikaa, ymmärsin, etten yksinkertaisesti vaan voi palata vanhoihin tapoihini, eli rajattomaan herkutteluun.



Palasin nöyränä ruotuun viikko sitten perjantaina, enkä väitä makeanhimon kadonneen tyystin, mutta ainakin se on hellittänyt siedettäviin mittoihin. Sallinkin itselleni pikku ekstraostoksen tässä yhtenä päivänä kaupassa piipahtaessani ja nakkasin ostoskärryyn levyn murskattuja taateleita.

Taateli on siitä oiva korvike karmivan namihimon iskiessä, että se, toisin kuin esimerkiksi viinirypäleet tai vaikka miniporkkanat (tiedättehän ne naistenlehtien idioottimaiset neuvot karkinhimon taltuttamiseksi?!), todella taltuttaa sokerinhimon nopeasti. Taatelit ovat niin kertakaikkisen makeita parhaimmillaan, että jopa mun sokerihammas tyydyttyy muutamasta kappaleesta, tai tässä tapauksessa levynnurkasta närkkimästäni nökäreestä.

Eikä tässä vielä kaikki, ne sisältävät toki runsaasti energiaa - noin vajaa kolmesataa kaloria per sata grammaa - mutta myös muun muassa A, B-ja C-vitamiinia, antioksidantteja, kuitua ja jopa beetakaroteenia. Eli kyllä nämä taatelit ovat niitä hyviksiä, jos perus irtonamppaan verrataan, eli sellaisen nakkaaminen suuhunsa ei liene suurikaan rikos, jos sen avulla pystyy pidättäytymään suuremmilta stipluilta jatkossa.



Mä en muuten yleensä reagoi juurikaan pimeän tuloon, eli syytän tämän vuoden mielen ja kropan sekoilusta ehdottomasti hormoneja, jotka pistivät hullun väsymyksen päälle myös noin puoli vuotta esikoisen syntymän jälkeen. Kaukana ovat ne päivät, jolloin jaksoin touhottaa pirtsakkana repaleisesta yöstä huolimatta, ja vieläpä monta päivää putkeen! Mutta ei hätä ole onneksi tämän näköinen, sillä tämäkin on vain vaihe, kuten seuraavat noin kahdeksantoista vuotta elämästäni, hehe...

Tykkäättekö te taateleista, ja mikä on mielestänne paras korvike karkille?

Seuraa blogiani Bloglovin'ssaBlogilistallaFacebookissa ja Instagramissa.

P.S. Hyvää itsenäisyyspäivää!

10 comments:

  1. Olenkohan ikinä edes maistanut taataleita!! Hmm..täytyypäs kokeilla:)).

    Hyvää itsenäisyyspäivää ihanainen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No onpas hassua, miten et ole niitä maistanut?! :D Koklaapas nyt heti, ne on tooosi nameja. :) Sitä samaa, vähän myöhässä tosin. ;)

      Delete
  2. Tykkään ja syön paljon, koko ajan kaapissa pussi kuivattuja taateleita. :p Tuntuvat kovasti jakavan mielipiteitä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne on kyllä superhyviä, kunhan ei liikaa puputa. :D

      Delete
  3. Taatelit ovat kyllä hyviä, etenkin isot ja pehmeät medjoolit. :) Ja kyllä, mä olen aina pitänyt ihan pyhäinhäväistyksenä sitä että naistenlehdissä väitetään makeanhimon talttuvan porkkanalla - tai vielä pahempaa selleritikuilla! Omanalohkojenkin esittely tarkoituksessa on aika siinä ja siinä. ;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Medjooleista en ole kuullutkaan! Se on kyllä silkkaa peen jauhamista, että herkkuhimo menisi ohi jollain hedelmällä tai herramunjee niillä porkkanoilla, hahaha... :D

      Delete
  4. Hei!

    Uusi lukija täällä ilmoittautuu. Eksyin blogiisi Beauty of Life -blogin kautta. Postauksesi näyttävät kivoilta, joten jäin seurailemaan Bloglovinin kautta. Mukavaa joulun odotusta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi Kati! Kiva kun liityit joukkoon, ja tervetuloa. :) Sitä samaa sinullekin!

      Delete
  5. Muistaakseni kerran taatelia maistaneena en taida toistamiseen suuhuni laittaa. Ei se niin hyvää ollut.
    Mutta mulla on kans kaamea makeahimo menossa. valkoista suklaata voisin syödä mielin määrin. Hyi miuta. Onneksi olen saanut pidettyä itseni kurissa ja vain 1-3krt viikossa ottanut yhden/kaksi palaa. Voi kun olis parempi itsekuri...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sä oot kyllä nirso neiti! :D No ei siinä, niin oon mäkin. Ootko nyt sit kokeillut niitä miniporkkanoita, omenalohkoja tai rypäleitä siihen makeanhimoon? Haha, no ei vaineskaan, tiän tunteen. Se on niin peestä, eikä siinä oikein muu auta kun pysyä kovana, tai jos tietää pienen herkun auttavan, niin ottaa sitten sen. Itsekurikin paranee ajan kanssa, kokemusta on... Tsemppiä! <3

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)