-->

Pastel pink sneak peak

Jan 28, 2015

Mä olen ylenkatsonut pinkkiä ja vaaleanpunaista niin kauan kuin suinkin muistan; nuo värit ovat tuoneet mieleeni ainoastaan hattaranpunervat prinsessaleikit ja mylittleponyt. En ole lapsenakaan käynyt läpi minkäänlaista prinsessavaihetta, joten lienee sanomattakin selvää, että nämä kaksi väriä eivät koskaan ole olleet osana vaatekaappiani edes lapsena.

Kunnes nyt kolmekymmentäkaksivuotiaana olenkin yhtäkkiä huomannut kääntäväni pääni sähäkän pinkin ja helmpeän pastellivaaleanpunaisen suuntaan. Värien muut variaatiot, eli korallinpunainen ja pirteä oranssinpunainen, kirkkaasta punaisesta nyt puhumattakaan ovat olleet jo pitkään yksiä lemppareitani, mutta viime aikoina olen selkeästi hakeutunut näiden kahden tyttömäisemmän sävyn äärelle.



Löysin esimerkiksi Henkkiksen aleista todella sähäkän pinkin kortsupipon, jollaisia nykypäivän cool kid:t näkyvät käyttävän, jonka väri on takuuvarma piristysruiske väsyneen mammanaaman yläpuolelle. Itsehän en siis kuvittele olevani cool kid laisinkaan, vaan lähinnä vierastin pipon omasta lapsuudestani muistuttavaa mallia, mutta makea väri vei voiton vierastuksesta. Olenkin jo pariin otteeseen näyttäytynyt ihmisten ilmoilla pipo päälaella tönöttäen - aivan kuten ala-asteaikoinani, tosi khuulin San Jose Sharksien logopipon kanssa.

Sitten otin ujosti käyttöön erään kirppislöydön; kauniin kashmirvillaisen liukuvärjätyn huivin, jonka päät ovat myös - arvaatteko jo? - purkkapinkit, muun huivin ollessa harmaa. Korallipinkin secondhandtakin te jo näittekin asukuvissa taannoin, ja nyt vilautan teille ohimennen tätä kaunista hattaranvaaleanpunaista takkia, jonka ostin eBaysta.

Kevään tullen huomaan olevani entistä enempi kallellaan pastellien suuntaan, mutta kai se on nyt myönnettävä, että mä olen ihan hullaantunut tähän tyttömäiseen väripariin. Katsotaan, josko saisin tänne blogiin pian ihan kokonaiset asukuvat takin kanssa, tuo jalustan kanssa ulkona keekoilu lasten nukkuessa kun tuppaa olemaan vähän hankalaa touhua, hahaha...

Onko pinkki teille kirosana vai sööteintä, mitä maa päällään kantaa?

Seuraa blogiani Bloglovin'ssaBlogilistallaFacebookissa ja Instagramissa.

10 comments:

  1. Pinkki menee tosi pieninä määrinä. Itse diggailen enemmän vanhasta roosasta. Laitapa lisää kuvia takista ( vai onko neule?) ja mistä sieltä eBayssa löysit ton.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä siedän myös pinkkiä pikku annoksina nykyään, tuo pastellipunainen on sitten jo helpompi. :) Juu, pistetään listalle, josko tässä taas ehtisi kuvaamaan lähipäivinä! Alkuperäinen listaus takista oli hävinnyt myyjän sivuilta, enkä nyt valitettavasti muista mitä hakusanaa olen käyttänyt, kun törmäsin tuohon takkiin muistaakseni etsiessäni jotain muuta eBaysta. :/

      Delete
  2. Mä oon sun kaa taas täysin päinvastainen: rrrrrrakastan kaikkea pinkkiä (välillä joo vähän liikaakiin), jotenkin se huutaa Toivaa aina kaupassa :D parit kuittailut kuultu kyllä 6-vuotiaiden väristä poikaystävältä. En oo onneks kyllä niin paha (vielä), että olisin päästä varpaisiin pinkissä, mutta eiköhän seki vielä oo tässä edessä.. Tällä hetkellä pinkkii on aika usein huulissa ja kynsissä:) Haha ainii hei San Josen lisäksi pitää muistaa Mighty Ducks! terveisin Toiva

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha, hajoilin täällä tolle kokopinkkiasulle, OMG, mä varmaan kuolisin! :D Mun pahin pelko on, että mun likat alkaa himoitsemaan pian pinkkiä päälleen suurissa määrin, hehee... ;) Pieninä annoksina se menee kyllä, mutta sellanen Tuksu-meininki on vaan tosi jäätävää! :D Munkin mies kyllä kuittailee mun asuvalinnoista välillä, mutta sellasta se vaan on... :)

      Ducksit oli kans kovat. :P Huulissa ja kynsissä pinkki tai vaaleanpunainen ei jostain syystä haittaa mua ollenkaan, ellei sit ole kyseessä sellainen barbipinkkipuna, joka kellastaa hampaat ihan karseiksi, LOL...

      Delete
    2. Olen päättänyt tulla kaapista ulos ja paljastaa sulle mun blogin, jota olen kirjoitellut viime kesästä. ;) Ajattelin, että koska olen nykyään sun vakkarikommentoija, niin ehkä olisi reilua myös paljastaa musta jotain. Kääk, tässä: http://www.sweeter-side.blogspot.fi/ :) t. Toiva

      Delete
    3. Hohoo, tää oli huikea juttu! :) Tosi kiva, että päätit raottaa hämäräperäisyyden verhoa, mä kävinkin jo sun tontilla vähän haistelemassa tossa aiemmin. ;) Pitänee palata kurkkimaan sinne, kun iskee pula resepteistä, kattelin jo että säkin tykkäilet noista kevyemmistä tortilloista saldeen tehtynä, nam, tekis nytkin niitä mieli, haha... :D

      Delete
  3. Aivan ihana takki! Mä olen aina rakastanut vaaleanpunaisen ja pinkin sävyjä. Fiksusti käytettynä ei tule ollenkaan liian hattarainen look :)

    ReplyDelete
  4. Tänks, Reetta! Oot oikeassa, riippuu niin paljon siitä mihin yhdistää. :)

    ReplyDelete
  5. Ei se nyt ihan kirosana ole, mutta ei paljon puutu. Menee mulla samaan kun oranssi "Ihan kiva idea, mutta ei mulle kiitos". Vaaleanpunainen vielä pahempi kuin pinkki omalle kohdalle, lähinnä koska hailukat pastellisävyt imee mun kasvoista värin pois, kirkkaat värit ovat parempia... paitsi se oranssi ja pinkki... niin ja vihreä... että jos vaan pysytään siinä sinisessä :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha, eli sulle sitä sinistä ja sit kirkasta punaista, eiks? ;D

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)