-->

Feikkipolkka, Kiiltomato ja lierihattu

Mar 16, 2016

Olitko otsikon luettuasi ihan että mitähääh? Niin mäkin varmaan olisin, jos en jo tietäisi mistä on kyse, tsih tsih... Otsikko viittaa tietysti näihin uusimpiin asukuviin, jotka rakas mieheni taas innoissaan otti viime sunnuntaina, ennen anoppila-dinneriä. Asu oli musta pitkästä aikaa sitä sorttia etten oikeastaan muuttaisi siinä hirveästi mitään, ehkä voisin vaihtaa vaaleiden nilkkureiden tilalle vastaavat mustat, mutta muuten oli bueno, ja sitäpaitti kyllä nuo leonilkkuritkin on tosi viileät.




Blogia pidempään lukeneet tietävät varmasti mieltymykseni laukkuihin, ja olen nyttemmin jo alkanut kutsua hommaa harrastukseksi, koska kokoelmani (blääh, miten kulutettu sana laukuista puhuttaessa!) elää ja on liikkeessä melkein alituiseen. Olen hiljalleen pyörittänyt suurimman osan laukuistani uusiksi viime syksystä lähtien, osaan yksinkertaisesti kyllästyin ja osa uusista hankinnoista ei tuntunutkaan niin omalta kuin ostohetkellä ajattelin. Vaikka tykkään periaatteessa ostaa luksustakin netistä, on siinä ärsyttävintä se, ettei tavaraa pääse käpälöimään ennen ostopäätöstä lainkaan. Etenkin jos kyse on käytetystä tavarasta, kuten asia on melkein jokaisen omistamani laukun osalta, on palauttaminen hieman hankalaa ja jos laukku ei ihastutakaan livenä kuin kuvissa, on homman nimi uudelleen myynti.







Eräs uusista tulokkaistani on tämä kuvissa näkyvä ja Kiiltomadoksi ristimäni Luikkarin limited edition laukku suurinpiirtein kymmenen vuoden takaa ilmestyneestä Miroir-sarjasta, eli siis ihan perus Speedy 30, mutta hopeisena. Eh, kuulit ja näit ihan oikein. Tiesin heti laukun eräässä luksus secondhandia myyvässä puljussa nähtyäni sen olevan mun, haaveiltuani salaa kyseisen sarjan malleista jo niiden ilmestyttyä aikoja sitten. Laukku on niin mua; näyttävä, överi ja flashy, mutta kuten kuvista näkyy, sen pystyy myös "pukemaan" neutraalisti, jolloin muun asun ollessa hillitty jää Kiiltis setin katseenkääntäjäksi.

Arvasin sen myös aiheuttavan jos ei nyt aivan oksennusrefleksiä, mutta ainakin syvää ihmetystä kanssaihmisissä, enkä ollut väärässä, mies pudisteli hiljaisena päätään esitellessäni uutuuden hänelle ekaa kertaa. Jos käyttäisin tekstini mausteena hymiöitä, tähän tulisi se yhtä aikaa itkevä ja naurava kaveri... Mutta tästä viis, kunhan omistaja itse tykkää, on maailmankirjat tolallaan, ja mähän tykkään! Kyllä tän kanssa kelpaa tallustaa pitkin keväisiä katuja, toivotaan että vastaantulijoilla on nenällään kunnon arskat, sillä laukku todella heijastaa valoa aivan ihmeellisellä tavalla.




KAPPAHL jeans | H&M turtle neck | EBAY coat and rings | LOUIS VUITTON bag
MANGO ankle boots | LINDEX hat | DANIEL WELLINGTON watch



Muu setti olikin sitten aika simppeli, rikotut farkut, valkoinen poolo ja nilkkurit. Hattu oli pakko saada taas pitkästä aikaa päähän, ja keksin mukamas luovasti tunkea naamalla liehuvan piiskan sen sisään piiloon kuvauksen ajaksi, jolloin tulin luoneeksi itselleni näppärän feikkipolkan. Enpä muuten osaisi elää lyhyellä tukalla laisinkaan, niin syvään on juurtunut käsitys itsestäni pitkäkutrisena!

Noniin, mitä sanotte asusta, laukusta ja leikisti lyhentyneestä tukasta, jees vai nou? Ja joo, tuli taas vähän ducklipsejä ja muuta alahuulen roikkumista kuviin, mutta miekkosen kanssa kuvatessa ei paljon riitä aikaa naaman miettimiseen, kun toisesta näkee niin piinallisen selvästi että hän olisi melkein missä tahansa muualla sillä hetkellä kuin kuvaamassa innoissaan asukuvia odottavaa bloggaajavaimoaan. Kyllä se välillä jaksaa ihan hyvälläkin mielellä näitä ottaa, mutta tällä kertaa oli tiedättekö sellainen kylmä viima ja kaikkea muutakin ikävää pikkuharmia matkassa mukana, kuten vaikka kauhea nälkä ja sen vuoksi hermot inan kireällä. Raasu poloinen...

Seuraa blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa.

6 comments:

  1. Voi että mikä hottis oot ja niin ihanaa, kun jaksat panostaa!! <3

    Sun pitäs joskus tulla kääntää mun vaatekaappi ylösalaisin ja tehdä joku inventaario ja keksiä mulle asukokonaisuuksia...??? Hei...miltä oikeesti kuulostais?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, muru. <3 Mä en edes näe sitä jaksamisena/panostamisena, kun musta on niin ihana miettiä näitä asuja ja pukeutua edes muutama kerta viikossa ns. normikuteisiin verkkareiden sijaan! :D Kun oikeesti mun arki on verskoissa elämistä ehkä 3-4 päivää viikosta ja sit kun on mitä tahansa "ihmisten ilmoille" menoa, niin oikein piehtaroin siinä ilossa, että saan valita jotain kivaa päälleni. ;) Tekee ehkä ihan hyvää palata töihin sit loppuvuodesta, haha...

      Hei hyvä idis, ehdottomasti toteutetaan, tein ton itseasiassa jo yhden kaverin vaatekaapille vuosi sitten. Otettiin aivan kaikki ulos ja käytiin läpi ja mietittiin samalla mitä minkäkin kanssa. Sun kanssa voitais vielä ottaa valokuvat asuista, sellanen Clueless-tyyppinen asuarkisto koneella. ;) Let's set a date! <3

      Delete
  2. Tiedätkö sä oot varmaan ainut, joka pystyy uskottavasti kantamaan tota laukkua ilman että meikäläinen kaiken flashiblingblingin ja äverin vihaajaana kokee mitään vilunväristyksiä. Saat sen vaan toimimaan ihan järjettömän hyvin. Tykästyin muuten nilkkureihin kanssa, mageet!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hahahaha, Satu ihana kommentti! :D <3 Pyrin just siihen, koska laukku itsessäänhän on todella simppeli malliltaan, jos jättää huomiotta hopeisen kuosin. Siksi se toimii, ja mä pidän muutenkin haasteista ja vähän erilaisista jutuista, joita ei tule vastaan jatkuvasti.

      Ja tiedät etten mäkään ole todellakaan mikään blingin ystävä, päinvastoin, mutta yksi överi juttu voi asusta mun puolesta kyllä löytyä, jos se on toteutettu "oikein". ;) Kivaa etäpäivää sinne! :)

      Delete
  3. Mä harrastan kans samanlaista feikkipolkkaa silloin tällöin, hiukset piiloutuvat niin näppärästi isoihin pooloneuleisiin! ♥_♥

    Ja hei apua mikä laukku, niin UPEE!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihan kätsä, mut kutittaa hitsisti! :D Haha, se on aika veikee kyllä. ;)

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)