-->

Garage

Dec 10, 2016

Miten onkaan niin, että sillä kerralla kun maanittelen miehen auringon laskettua jo ennen kello neljää iltapäivällä vanhempieni autohalliin kuvaamaan, saan saaliiksi aimo kasan kivoja kuvia aika vähällä vaivalla? Yleensähän kuvaamme luonnonvalossa, joka on mielestäni kuvissa kellertävää keinovaloa monin verroin ihanampi, mutta näihin kuviin sai pienellä käsittelyllä kivaa fiilistä, ja asusta pidin ihan hurjasti.





Faija tokaisi mun olevan kuin suoraan 1960-luvulta, tarkemmin sanottuna Woodstockista kuulemma, liehuletteineni ja hippiviboineni, juhlittuamme heidän luonaan yhdessä itsenäisyyspäivää perheen kesken. Onkin totta, että kyseinen mekko yhdistettynä tällä tavoin tuo mieleen menneet vuosikymmenet, ja vaikka bohoilu ei olekaan ominta mua, viihdyin asussa ihan loistavasti. Pidän sinisen mekon erikoisuudesta, ja tahdoin ehdottomasti laittaa itsenäisyyspäivänä päälleni jotain sinivalkoista, ja olinkin oikeastaan säästänyt kyseistä mekkoa tuolle päivälle. Mekko on (tietysti!) kirppislöytö, ehkä kolmella eurolla muistaakseni. Sen saa stailattua aika moneen menoon, kesällä sen seuraksi riittävät nahkasandaalit ja kepeä rantalookki on valmis. Massiiviset korvikset olen itse tehnyt, ja olen niihin aivan palavan rakastunut! Näyttävä mekko sai ripauksen omaa tyyliäni yhdistäessäni sen muhkeaan tekoturkikseen, joka on myös ihanan lämmin.






Lämpimistä takeista puheenollen, arvatkaapa meinasinko lentää peelleni bongatessani eilen lähikirppikseltä juuri oikealla tavalla överin ja megamuhkean untuvarotsin kukkaprintillä ja valkoisella pohjalla? En taaskaan jaksanut uskoa kirppisonneani; miten joku on voinut jättää hyväkuntoisen Jackpotin untsikan sinne yksin lojumaan ja löynyt vielä femman hintalapun päälle?!





HM dress and belt | ZARA ankle boots | EBAY faux fur coat
ALEXANDER WANG bag | DIY earrings

 
Minähän sen toki vein kassan kautta kotiin, ja pestyäni sen neljässäkympissä iski tenkkapoo. Muistelin hämärästi joskus pesseeni jonkun muunkin untuva-asian, ja tarinan päättyneen vähän nolosti. Siis siten, että pesukoneesta paljastui litteä lättynen, joka ei kuivuttuaankaan enää koskaan oikein palautunut muhkeaan muotoonsa. Onneksi on internet ja järkevät ohjeet, joiden mukaan kuivasin rotsia rummussa tuntikaupalla, pesupallojen ja parin pyyhkeen seassa ja kas, nyt takki on sekä putipuhdas että entistäkin pöyhempi, höyhenten kuivuttua kunnolla. Jipii, en malta odottaa asukuvia sen kanssa, nyt äkkiä kehiin ne luvatut pakkaskelit!

P.S. Mulla oli tosi kiva itsenäisyyspäivä, vaikka naama onkin vääntynyt ei niin iloisiin ilmeisiin kuvissa... Lol, ehkä se oli tuo parkkihallin kusehtava valaistus, mikä niin kovin mietitytti.

Jos joku muukin tuskailee untuvavaatteiden tai vaikka peittojen pesun kanssa, niin tämän ohjeen mukaan tulee hyvä.

Seuraa blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa. 

2 comments:

  1. Valkoinen tähdikkiDecember 13, 2016 at 2:03 PM

    Oon etsinyt itselleni jo (pitkän) tovin pitkähihaista maksimekkoa. Ongelma on, että sovittamani vaateparret ovat näyttäneet joko liian paljon yöpaidoilta tai liian juhlavilta... Sen sijaan tämä sun sinivalkoinen kirppislöytösi osuu kyllä siihen kategoriaan, että kelpaisi mullekin. Olen myös kranttu materiaalin suhteen. Mitä matskua tuo mekko muuten on?

    Ja lopuksi: noi sun itse tekemäsi korvikset on kyllä ihanat - varsinkin, kun sulla on hiukset rennosti auki. California Dreamin' ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pitkää maxia on melkein pakko aina hieman asustaa, ellei matsku satu olemaan tosi juhlava valmiiksi. Tää on melko varmasti jotain sekoitematskua, mutta ihana sileää sellaista silitettynä. :) Tuntuu kivalta ihoa vasten. Kiitti, harvoin jaksan roikottaa tukkaa näin auki ns. arkena, koska tuollakin kerralla se tais jäädä taas jumiin lasten turvaistuimen vyötä kiinnittäessäni... :'D Se on vaan niin hiton epäkäytännöllinen jopa ponnarilla pituutensa vuoksi. :P

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)