-->

Kun elämä tapahtuu

Feb 4, 2017

Heippa tyypit ja ihanaa lauantaita! Kiva huomata, että edellisen postauksen Lumene-arvonta kiinnostaa, olette osallistuneet siihen kiitettävissä määrin, hienoa. Kiitos myös ihanista kommenteistani kuulumisiin liittyen, luin niistä jokaisen ilolla. Tulin näin viikonlopun kunniaksi päivittämään teille kuulumiseni uudemman kerran "parasta just nyt" -tyyliin, vaikka inhoankin tuota puhki kulutettua fraasia... Se vaan sattuu sopimaan aiheeksi niin hyvin, etten voinut kiertää sitä mitenkään. Asiaan siis!



1. Uusi työpaikka. Kahden ekan päivän perusteella olen jo ihan myyty: työkaverit ovat mainioita, yhteishenki on hyvä ja lyhyesti sanottuna homma toimii. Työtehtävät kiinnostavat ja palan halusta päästä kehittämään kaikkea mielenkiintoista kevään projekteihin liittyen.

2. Työkavereilta saatu pinkki tulppaanikimppu. Miten pienillä eleillä ihmisen voikaan saada tuntemaan itsensä niin tervetulleeksi. Torstain ja perjantain kimppu ilahdutti mua työpöydän nurkalla ja eilen roudasin sen kotiin, missä tuijottelen sitä paraikaa olkkarin pöydältä. Pieni ele, suuri ilo.

3. Asenne. Sain (tottakai!) koko muun perheen kiertäneen flunssan sopivasti keskiviikoksi, kun työt alkoivat torstaina. Keskiviikkona painettiin vielä yhdet kuvaukset alta pois Karkin ja Metin kanssa, ja vaikka skippasin illalle suunnitellun &Other Stories -liikkeen avajaiset, ei flunssa hellittänyt otettaan, päinvastoin. Siitä huolimatta jaksoin painaa torstain ja perjantaistakin kuuden tunnin verran töissä, ja päähän jäi ihan reilusti tietoa flunssasumusta huolimatta. Väitän syynä olevan hyvän asenteen, jolla jaksoin suhtautua tähän asiaan, miehenkin lähdettyä eilen reiluksi viikoksi työreissuun. Nyt sissiasenteella kohti yh-viikkoa, mutta ensin levätään koko viikonloppu ja touhuillaan kimpassa miniskuukkelien kanssa, ihan parasta.

4. Uusi työpakki. Eilen otin ja ostaa täräytin viimein jo kauan miettimäni perässä vedettävän meikkipakkivaunun, jollaisen tarpeessa olen kipeästi ollut jo viimeisen vuoden verran. Työmeikit- ja välineet ovat aiemmin olleet mulla kolmessa erillisessä ja hankalan mallisessa pakissa, joiden roudaaminen keikoille ilman autoa on ollut suoraan sanoen aika peestä. Homma on lopulta mennyt siihen, että olen ottanut mukaani vain yhden pakin ja pakannut loput kamppeet reppuun. Nyt saan ihan kaiken sälän pakattua tuohon kätevään pakkiin, jota voi tarpeen mukaan säädellä niin, että pienemmille keikoille otan mukaan vain osan pakkia ja suuremmille koko setin. Ah, olen niin onnellinen tästä ostoksesta!

5. Ystävät. Se yksi, jonka kanssa ollaan juteltu paljon työkuvioista, aloitettuamme sattumalta uusissa duuneissa peräkkäisinä päivinä. Sydän sulle! Se yksi, jonka kanssa juttua tuntuu riittävän aina vaan keikkoihin liittyen, ja jonka kanssa on ihan parasta työskennellä. Sydän sullekin! Ja se yksi, jonka kanssa piti yökyläillä lasten kanssa tänään, mutta flunssa siirsi suunnitelmia. Sydän vielä sullekin, kyllä me vielä ehditään. Mulla on maailman parhaat frendit, piste. Ja olen heistä niin kovin kiitollinen.

6. Tyttöjen isovanhemmat. Mikä korvaamaton apu he ovatkaan, omat vanhempani ja anoppilan väki. Ilman heitä olisi tämäkin kaaosmainen viikko kaikkien sairastaessa päällekkäin ollut huomattavasti tuskaisempi ja hankalampi... Olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen siitä avusta, mitä saamme isovanhemmilta arjessa. Kiitos.

Kuten huomaatte, olen viettänyt viime päivät jossain kiitollisuus-huuruissa, mikä ei ole ollenkaan huono juttu. Joka päivä listaan iltasella viimeistään ne asiat, joista olen juuri sinä päivänä ollut kiitollinen. Uskon hyvän kierrättämiseen, kiitollisuuteen ja siihen, että näistä syntyy lisää hyvää, muodossa tai toisessa.

Näihin tunnelmiin päättyy tämä postaus. Nyt kohti iltapäivää ja kirjastoreissua neitien kanssa, pitänee lainata mullekin joku kiva opus, sillä olen saanut jopa ruhtinaalliset kaksi kirjaa (!) jo luettua tämän vuoden aikana, jonka on oltava jonkinlainen ennätys. Ennen luin hurjan määrän kirjoja vuodessa, mutta viime vuosina määrä on jatkuvasti pienentynyt, aikani pirstaloiduttua blogin, korujen, urheilun, ystävien ja kaiken muun silpun kesken... Tarttis varmaan hieman petrata lukemisen kanssa, se on nimittäin yksi lempparipuuhistani edelleen. Haistan myöhästyneen uudenvuodenlupauksen...

Ihanaa viikkaria, mikä saa teidät tuntemaan kiitollisuutta?

EN | Sick at home with the kids while hubby travels. Still, so very grateful for a lot of things; friends, a new job, these pretty tulips from my colleagues and a bunch of other little things. Love my life and couldn't be happier! Enjoy the weekend, mi lovelies.

Seuraa blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa.

4 comments:

  1. Ihana postaus, kiitos! <3
    Tällä hetkellä oon kiitollinen kun yksi iso asia elämässä nytkähti eilen liikkeelle, ja tulin kohdatuksi sen tiimoilta todella lämpimästi. Nyt on paljon toivoa ja odotuksia mielessä, mutta suurimpana kiitollisuus. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ole hyvä, kiitos kun annoit aikaasi ja kommentoit! :) Kuulostaapa mukavalta, olen iloinen puolestasi! Kivaa viikon jatkoa. :)

      Delete
  2. Replies
    1. Jep, nyt puhaltaa ihanat joskin kiireiset tuulet! :D

      Delete

Kiitos kommentistasi! :)